Ääniteprojekti kokosi yhteensä satoja laulajia Haukiputaan, Helsingin, Jyväskylän, Kouvolan, Kuopion, Limingan, Oulun, Oulunsalon, Tampereen sekä Turun, Porin ja Rauman seuduilta. Yksitoista lauluryhmää harjoitteli heille jaetut 15–20 laulua ja äänitti ne. Osa lauluryhmistä teki kaksikin levyä. Lisäksi projektiin osallistuivat opistojen kuorot sekä lapsikuoro Kalajoen-Ylivieskan seudulta.

Äänitesarjan jokainen levy muodostuu yhdellä paikkakunnalla äänitetyistä lauluista. Levyt ovat yksiäänisiä, sillä niiden keskeisenä tavoitteena on tehdä tutuiksi uuden laulukirjan laulujen sanat ja sävelmät.

Koko Siionin yhteinen hanke

Lauluryhmäläiset kuvaavat äänitysprojektejaan mielekkäiksi ja palkitseviksi. Niissä oli kiva olla mukana. He kertovat kokeneensa äänitteen tekemisen koko Siionin yhteiseksi hankkeeksi.
Limingassa lauluryhmä koottiin rauhanyhdistyksen projektikuoron pohjalta. Kuorolaisia kutsuttiin mukaan seurojen yhteydessä ja whatsappin välityksellä. Mukana oli noin 30 laulajaa lukioikäisistä isoäiteihin ja -isiin saakka. Harjoitukset pidettiin rauhanyhdistyksellä, äänitys tehtiin Kempeleen kirkossa.

Projektissa mukana ollut Seija Ahola kuvailee: – Meillä oli innokas mieli, vaikka alkuun kahden cd:n laulujen hiominen esityskuntoon tuntui isolta urakalta. Kun laulut tulivat tutummiksi, ne tulivat myös rakkaiksi. Äänitystilanteet olivat juhlallinen kokemus. Oli hienoa välillä kuunnella kirkon sakastissa, miten oman kuoron laulu soi. Koimme lauluprojektin tärkeäksi, ja kuoromme jäsenet olivat erittäin sitoutuneita tähän luottamustehtävään.

Virkistävä ja innostava kokemus

Haukiputaan lauluryhmässä mukana ollut Timo Impiö koki uusien ja uudistettujen laulujen laulamisen virkistäväksi. Yksiääninen toteutus nosti tekstit keskiöön ja tuki niihin tutustumista, kun huomio ei kiinnittynyt liiaksi sovitukseen tai soittimiin. Impiö piti tärkeänä, että laulajat tutustuivat teksteihin etukäteen ja tunnustelivat uusia sanamuotoja jo ennen harjoituksia.

Samanlaisia kokemuksia oli Helsingin lauluryhmään kuuluneella Seppo Tervolla: – Äänitysprojektiin lähdettiin avoimella ja hyvällä mielellä. Mieliala parani koko ajan loppua kohden. Kun projekti oli ohi, tunnelma oli suorastaan haikea. Oli upeaa olla mukana! Oli todella tärkeää, että lauluja harjoiteltiin etukäteen ja samalla perehdyttiin tulkintakysymyksiin. Sanoma selkenee näin.

Uudet laulut tulivat tutuiksi

Äänitysprojektin aikana lauluryhmäläisillä oli mahdollisuus tutustua tarkemmin osaan uuden laulukirjan lauluista. Jotkin niistä jäivät erityisesti mieleen. Äänittäjänä Kalajoen projektissa toiminut Risto Kangas kertoo: – Eniten itseäni kosketti lapsiperheen isänä laulu ”Esimerkin parhaan meille” ja siinä kohta, joka kertoo kaisla-arkusta. Ajatus meni saman tien Niilin rannalle ja äidin tuskalliseen luopumiseen lapsestaan. Toinen laulu, jota piti kuunnella useamman kerran, oli ”Ole, Jeesus, lähellä”. Ehkä melodia, ehkä sanat, vaikea sanoa kumpi vie voiton. Laulu ”Maailma on suuri” poikkeaa totutusta terveellä tavalla. Äkkiä kuunneltuna sävelmä on hämmentävä, mutta hetken ihmettelyn jälkeen hyvä.
Seppo Tervolla on vastaus valmiina, kun kysytään, mikä laulu jäi parhaiten mieleen: – ”Kristus sankari on suuri” on erinomainen: kaunis, herkkä ja laulettava sävelmältään. Sävelmä tukee myös tekstiä.

Yhteinen kokemus oli, että uudet laulut ovat ajankohtaisia. Ne avautuvat erityisen lohduttavina, ja niiden melodiat tukevat hyvin tekstejä. Timo Impiö mainitsee laulun ”Oi Herrani, kun matkani” yhtenä mieleenpainuvimmista tekstin ja melodian yhdistelmistä. Seppo Tervo taas oli pannut merkille, että globalisoituminen ja uskovaisten leviäminen koko maailmaan näkyy nyt myös Siionin lauluissa. Hän piti sitä hyvänä asiana.

Vanhojen laulutekstien uudistaminen herätti aluksi myös kysymyksiä, mutta projektin aikana suhtautuminen niihin muuttui myönteiseksi. Seija Ahola toteaa: – Vanhoista lempilauluista olisin halunnut pitää kiinni, mutta pian nekin menevät varmaan jo luontevasti uusilla sanoilla. Sanoma on edelleen sama ja turvallisentuntoinen. Timo Impiö pohtii: – Muokkaukset on kuitenkin viety läpi laajan arvioinnin ja huolellisen harkinnan kautta. Näin nämä laulut säilyvät myös uusille laulajille ymmärrettävinä ja helposti omaan lauluperinteeseen omaksuttavina. Seppo Tervo vahvistaa: – Kokonaisuutena uudesta laulukirjasta on muodostunut positiivinen kuva.

Teksti: Ari-Pekka Palola