Aluksi kirja kertoo juutalaiskristillisen lauluperinteen ikiaikaisista, raamatullisista juurista. Niitä tähdentää jo käsite ”Siionin laulu”, joka juontuu kolmen tuhannen vuoden takaa: Daavid valtasi aikanaan Siionin linnavuoren valtakuntansa pääkaupungiksi, soitti siellä harppua ja sepitti lauluja. Hänen poikansa Salomo rakensi Siionin vuorelle temppelin, jossa palveli satamäärin laulajia ylistämässä Herran nimeä. Juutalaisen psalmiperinteen ja synagogalaulun jatkumoksi syntyi kristillinen musiikki hymneineen. Keskiajan kirkossa musiikki oli paljolti ammattilaisten heiniä, mutta uskonpuhdistus merkitsi seurakuntalaulun paluuta kirkkomusiikin ytimeksi.

Luterilaisen virsimusiikin rinnalle kehittyi kansanomaisempi, pietistinen hengellisten laulujen perinne, jonka jatkumoon myös lestadiolainen lauluperinne liittyy. Kirja kertoo sen kehityksestä 1800- ja 1900-luvuilla höystäen asiantuntevaa tekstiä monilla elämänmakuisilla muisteluilla, Siionin kansan sydänäänillä. Kirja kertoo Siionin laulujen ydinsisällöstä, runoudesta ja kielikuvista, sävelmistä ja eri aikojen laulukokoelmista.

Kirjan toinen osa koostuu lestadiolaiseen lauluperinteeseen keskeisesti vaikuttaneiden henkilöiden elämäkerroista ja muistelmista. Siionin laulujen sanoittajista ja säveltäjistä esitellään Juho Ranginen, Paavali Ervasti, Gustaf Skinnari, Frans Petter Krank monine sukulaisineen, Leonard Typpö, Oskari Heikki Jussila, Väinö Havas, Pentti Koskelo, Anna-Maija Raittila, Jaakko Linjama, Niilo Rauhala, Yrjö Koskimäki, Pekka Kinnunen ja Inkeri Karvonen.

Kolmas osa, yli puolet lähes 400-sivuisesta kirjasta, on varattu uuden laulukirjan laulujen yksityiskohtaisille esittelyille. Niissä pyritään sanoittamaan kunkin laulun ydinsanomaa ja kerrotaan perustiedot laulujen sanoittajista ja säveltäjistä sekä laulun synnystä ja muokkaus­historiasta.

Kirja on rikas ja helppolukuinen kokonaisuus, joka tallentaa ja välittää arvokasta historiallista tietoa. Samalla siinä on paljon henkilökohtaisia aineksia, jotka johdattavat lukijaa Siionin laulujen musiikin ja hengellisyyden moniväriseen tunnemaailmaan. Toivon, että tämä kirja johdattaisi monia, niin nuoria kuin vanhojakin, ymmärtämään ja arvostamaan Jumalan kansan lauluja entistä syvemmin. Toivon, että kirja myös innostaisi ja rohkaisisi meitä laulamaan vanhoja ja uusia lauluja Herran nimen kunniaksi, sielujemme virvoitukseksi ja seurakunnan rakennukseksi.

Teksti: Mikko Pisilä