Karin perheeseen kuuluvat Sanna-vaimo ja 11 lasta. Hän työskentelee talotekniikka-alan yrityksessä ja on sivutoiminen valokuvausyrittäjä. Valokuvausharrastuksen hän on aloittanut jo 1980-luvun lopussa.
– Kun kaipaan omaa aikaa, rauhaa ja tilaa itselleni, menen metsään tai suolle. Talvisina öinä voi minut löytää myös mereltä kuvaamassa tähtitaivasta. Luonto on edelleen minun rentoutumisen ja rauhoittumisen paikka, kertoo Kari.

Vuosikirja on Karille ensimmäinen kokonainen teos, jossa hän on kuvittajana mukana, mutta esimerkiksi Päivämiehessä on käytetty hänen kuviaan.
– Kun sain vuosikirjan tekstejä, luin niitä ja poimin avainsanoja. Aivan kuin etsin kirjoitusten punaista lankaa, josta pääsisin kiinni. Näin syntyi useimmiten ajatus tai idea kuvasta, jota lähdin etsimään ja kuvaamaan. Kävin kuvaamassa mitä erilaisimmissa paikoissa: kasvitieteellisellä puutarhalla, kaupungin alikuluissa, pakkasyönä meren jäällä. Olen myös rakentanut kuvia kotona: lavastanut esimerkiksi lähimmäisen kohtaamisen ja kylvänyt siemeniä.

Sisällöltään vuosikirja on jaettu neljään osaan. Ensimmäisen osan aiheena on Jumala on armollinen. Se keskittyy Jumalan armollisuuteen ja hänen valmistamaansa ihmeelliseen evankeliumiin.
– Luvun tekstit luovat kokonaisuuden. Jumala on armollinen syntiin langennutta ihmistä kohtaa. Kun ihmisellä on armon aika, etsikon aika ja saa uskoa syntisenä syntinsä anteeksi, pääsee armon valtakuntaan osalliseksi Jumalan armosta, kertoo Kari.
– Kuvat monesti liittyvät kiinteästi kyseiseen kirjoitukseen. Kuvat siemenistä ja itäneestä siemenestä kuvaavat sitä evankeliumintyötä, jota saamme edelleen tehdä.

Toisessa luvussa aiheena on Armollisuus lähimmäistä kohtaan. Raamattu neuvoo antamaan anteeksi ja suhtautumaan lempeästi lähimmäiseen, myös erehtyvään ja tuntemattomaan.
– Esimerkiksi kirjoitus Älkää sortako maassanne asuvaa muukalaista on hyvin ajankohtainen ja koskettaa meitä kaikkia jollakin tavalla. Kirjoituksen kuva on otettu Oulun rauhanyhdistyksellä, kun maahanmuuttaja­nuoret vaihtavat kuulumisia, muistelee Kari.

Kolmannen aihekokonaisuuden teemana on Armollisuus itseä kohtaan. Kirjoitukset ohjaavat luottamaan armollisen Jumalan huolenpitoon.
– Saisimme luottaa Jumalan huolenpitoon kuin linnut. Ne eivät kokoa ja korjaa huomista varten, vaan elävät päivän kerrallaan. Valitsin siksi tähän lukuun esimerkiksi kuvan pääskysistä. Kuvassa emo tuo ruokaa poikaselleen.

Armollisuus kotona on aiheena vuosikirjan neljännessä osassa. Kirjoitukset tuovat esille sen ajatuksen, että armollisessa ilmapiirissä on hyvä kehittyä niin keskeneräisenä puolisona kuin lapsenakin.
– Tämän kiireisen ajan keskellä on tärkeä huomata aviopuoliso, lapset ja ajankäyttö. Tästä näkökulmasta nostin esille lapsiaihei­sia kuvia, joissa ollaan esimerkiksi mäkeä laskemassa tai isä on tekemässä pojan kanssa yhdessä linnunpönttöä.

Teksti: Sirkka Lehto