SRK:n julkaisumyymälä

Syyskuun puolivälin viikonloppuna Rovaniemen kirkon täytti nuorten into ja energia, kun Ranuan kristillisen kansanopiston kuoro kokoontui lähialueelta pyydettyjen soittajien kanssa äänittämään adventti- ja joululauluja uudelle äänitteelle.

Kirkkoa ympäröineestä rakennustyömaasta, kuten myös kirkkosalin täyttävästä liikkeestä ja hälinästä huolimatta kuoronjohtaja Arto Heikkilä oli äänitysten suhteen rauhallinen:

– Kuorolaiset olivat tuttuja. Mukana oli laulajia kolmelta viime vuodelta. Nuoret ovat olleet opiston kuorossa vuoden ja tottuneet minuun, ilmeisiini ja elekieleeni.

Vuosikymmeniä SRK:n äänitetyössä mukana olleen Arton rauhallisuus ja luottamus heijastui koko tekijäporukkaan. Stressitön ilmapiiri olikin tarpeen, koska äänitystilanne oli erityisen haastava; sekakuoroa säestämään piti kirkkotilaan järjestää eri tavoin soivia kokoonpanoja, kuten klarinettikvintetti, trumpetteja ja marimba. Näiden lisäksi levylle haluttiin myös perinteisemmät piano, urut ja laulusolisti.


Ohjelmistokin vaati kaikilta läsnä olleilta erityistä keskittymistä, sillä äänitteelle tuli muutama harvemmin kuultu laulu.

– Levyllä on mukana lauluja, joita minäkään en ole aikaisemmin kuullut, Arto paljasti.

Ohjelmistovalinnoissa mukana olleelta Artolta lempilaulua kysyttäessä vastaus tulee empimättä:

– Suosikkini levyllä on ”Joulun virsi elämän virsi”. Einojuhani Rautavaaran sävelmä on niin vaikuttava, herkkä ja koskettava. Siinä on jotain kaukaista ja kaihoisaa. Tuntuu kuin siirtyisi ajassa taakse päin.

Myös Kustavi Lounasheimon sanoista Arto löytää viisautta:

– Heräämme joulun säveliin joka vuosi kuin uuteen aamuun. Joulun sanoma sulattaa sydämistä ”roudan”, ”hallan”. ”Taivaallinen Isä siunaa rauhallaan”.


Kuorossa laulanutta Päivikki Hiltusta puhutteli eniten Väinö Havaksen runon sanoma.

– ”Oi saavu, suuri rauhan juhla” -laulun sanat ovat todella voimalliset ja tuntuvat osuvan tähän maailmantilanteeseen erittäin hyvin. Toisinaan olen pohtinut, epätoivoa tuntien, kaikkea kamalaa, mitä maailmassa tapahtuu. Sanat muistuttivat kuitenkin joulun lapsesta, jonka ihmeellinen rauha on lopulta kaikkea pahaa suurempi, Päivikki pohtii.

Ranuan opiston lukuvuonna 2014-2015 käyneelle Päivikille opiston kuorotoiminta oli kokemuksena mieluisa. Niinpä Arton pyyntöön tulla laulamaan uudelle levylle oli helppo vastata myöntävästi. Rovaniemelle Kittilästä kiiruhtanut Päivikki koki projektin mukavana, vaikka uupumusta ja työläyttäkin joutui kokemaan.

– Oli hienoa tuntea, kuinka kova harjoittelu tuli päätökseensä ja tuotti hyvää tulosta. Äänityksen jälkeen mieliala oli korkealla, Päivikki muistelee.


Teksti: Sasu Hartikainen, Johannes Manninen ja Nella Lepistö


Ostoskorisi on tyhjä