SRK-verkkokauppa

Julkaistu 27.6.2017

Laulua kauniille maallemme

Suomi suloisin -äänitteen tarkoituksena on ilmaista kiitollisuutta ja ylpeyttä itsenäistä, satavuotiasta maatamme kohtaan. Tuttujen isänmaallisten kuorolaulujen lisäksi äänite sisältää maakuntalauluja ja Suomen luonnosta kertovia kansanlauluja.

– Se, että saamme tällä hetkellä asua itsenäisessä maassa, jossa meidän on ollut hyvä olla, on Jumalan suurta lahjaa, toteaa äänitteen kuoronjohtaja Eero Kukko.

Maakuntalaulut tutuiksi

Suomessa on 19 maakuntaa, mutta kaikilla ei ole omia lauluja. Äänitteelle on pyritty ottamaan kaikki saatavilla olevat Suomen maakuntalaulut.

Maakuntalaulujen säveltäjät ja kirjoittajat ovat kansallisesti merkittäviä henkilöitä. Heistä tunnetuimpia ovat runoilijat J. H. Erkko, Ilmari Kianto, Martti Korpilahti, A. V. Koskimies ja Aukusti Simojoki sekä säveltäjät Karl Collan, P. J. Hannikainen, Uuno Klami, Armas Maasalo, Oskar Merikanto ja Jean Sibelius.

Monet maakuntalaulut sävellettiin aluksi kuorolauluiksi, joina ne myös tunnettiin.

– Eräänä tämän äänitteen tavoitteena on palauttaa maakuntalaulut nuorempien sukupolvien tietoisuuteen. Näitä lauluja laulettiin ja opeteltiin varsin laajasti koulujen musiikintunneilla vielä 1980-luvulle asti, kertoo Eero Kukko.

– Laulut ovat ikkuna maakuntaan, osa sen perinteitä ja identiteettiä. Maakuntalaulut kuvastavat luonnon kauneutta ja asukkaiden sitkeyttä ja ahkeruutta. Niissä korostetaan työn tärkeyttä ja maaperän karuutta, mutta silti ylpeyttä omasta Suomen kolkasta.

Yksittäisistä äänistä kuoroksi

Kuoro koostuu Jämsän Kristillisen Kansanopiston entisistä oppilaista. Eero valitsi kuorolaiset omien kokemustensa pohjalta.

– Kuoroa kootessani etsin mahdollisimman saman sävyisiä, toisiinsa sopivia ääniä sekä projektiin sitoutuneita ihmisiä.

Harjoitusviikonloput järjestettiin kurssiviikonloppuina Jämsän opistolla. Kuoro sai esiintyä iltaohjelmissa ja jumalanpalveluksissa. Vapaa-ajalla pelattiin erilaisia pelejä ja istuttiin nuotiolla.

– Hyvä yhteishenki ja vireystila ovat asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi kuoron sointiin. On erittäin tärkeää ylläpitää hyvää ilmapiiriä rankkojen harjoitusten lomassa, Eero toteaa.

Yhteistyössä on voimaa

Äänitteen tekeminen on iso projekti, jossa on mukana monta eri tahoa. Eero koki yhteistyön kuorolaisten, tuottajan ja äänittäjän kanssa antoisana ja saumattomana:

– Yksin tätä työtä ei kukaan tee eikä jaksakaan tehdä. Kun kaikilla on samanlainen tavoite, on yhteistyössä voimaa. Näen tärkeänä sen, että kuorolaisten mielipiteitä ja aistimuksia kuunnellaan, koska silloin tulee kuorolaisillekin sellainen mieli, että tämä on meidän yhteinen projektimme.


Tamperelainen Eelis Wirtanen on yksi kuoron bassoista. Eelis piti projektin antina erityisesti yhdessä musisointia ja musiikkielämyksiä.

Eelis koki harjoitteluviikonloput hyvässä porukassa sosiaalisesti virkistävinä. Tähän vaikutti osaltaan kuoron ilmapiiri.

– Kuorossa oli huumori herkässä. Koin ilmapiirin vapautuneeksi ja arvostavaksi.

Ohjelmistossa olleita maakuntalauluja ja isänmaallisia lauluja Eelis pitää musiikillisesti hyvänä vaihteluna hengellisille lauluille. Hän pitää lauluja myös yhteishenkeä nostattavina ja sanomaltaan syvinä. Laulujen kautta esiin tulee voimakas kulttuurillinen ja historiallinen perspektiivi.

Eelis löysi laulujen joukosta myös oman suosikkinsa:

– Erityisen tärkeäksi minulle tuli Fredrik Paciuksen Suomen laulu. Se on majesteettisuudessaan koskettava. Lisäksi sovitus on miellyttävä laulaa.

Levyn tarkoitus on Eeliksen mukaan levittää iloa musiikin kautta. Hän pitää muiden ilahduttamista keskeisenä osana musiikin nautinnollisuutta.

– Etenkin kovan harjoittelun tuloksena syntynyttä laadukasta musiikkia ha-luaa jakaa, jotta muutkin voisivat nauttia siitä.


Turkulainen altto Ainoliina Hannuksela on aina tykännyt laulaa kuorossa. Musiikkilukion jälkeen mahdollisuudet tasokkaassa kuorossa laulamiseen ovat olleet vähäiset, joten hän lähti kuoroprojektiin mielellään mukaan.

Ainoliinalle projekti antoi maakuntalaulujen tuntemuksen lisäksi hyviä hetkiä toisten kuorolaisten kanssa ja iloa laulamisesta. Hän koki kuoron ilmapiirin vapautuneeksi.

– Ilmapiiri oli sellainen, että jokainen uskalsi sanoa ääneen omia mielipiteitään ja ideoitaan.

Harjoitusviikonlopuista Ainoliinalle jäi positiivisia muistoja.

– Huippuja viikonloppuja! Laulua, naurua ja juttua olisi riittänyt aamun pikkutunneille asti. Kyllähän tuollaisella porukalla mielellään viettää aikaa.

Levyn yhtenä tarkoituksena Ainoliina pitää Suomen itsenäisyyden juhlistamista maakuntalaulujen sanoman myötä:

– Levyn ideana on muistaa satavuotiasta Suomea laulujen muodossa. Mitkäpä olisivat paremmat lauluvalinnat siihen tarkoitukseen kuin maakuntalaulut!


Tekstit: Tiia-Reeta Kukko, kuorolainen

Ostoskorisi on tyhjä